Kirjoittaminen on viestintää
Tekstillä kerrotaan jollekulle jotakin. Vaikka kirjoittaja kirjoittaa salaista päiväkirjaa, viestii hän silti omia ajatuksiaan, tunteitaan, tunnelmiaan –jos ei kenellekään muulle, niin ainakin itselleen. Usein kirjoittaminen auttaa selventämään omia ajatuksia.
Tekstilaji tarkoituksen mukaan
Tekstilajit ovat erilaisia tekstejä. Erilaisia tekstejä luetaan ja kirjoitetaan eri tavoin. Kun luetaan esimerkiksi seikkailukertomusta(Katso linkki!) siltä ei odoteta samoja asioita kun uutiselta.
Tekstilajeja on lukuisia. Tavallisimpia tekstilajeja ovat esimerkiksi kertomus (voi olla fiktiivinen eli mielikuvituksellinen tarina), työhakemus (asiointikirjoitus), mielipidekirjoitus (vaikuttamaan pyrkivä asiateksti) tai uutinen (fakta–eli asiateksti).
Kertomus
Kertomuksen rakenne
-alku, joka herättää lukijan mielenkiinnon
-keskikohta, jossa usein tapahtuu jotain merkittävää juonen kannalta
-loppu, joka lopettaa kertomuksen
1. Työskentelin viime kesänä Viirijärven leirintäalueella.
"Pääasiassa siivosin ja huolehdin paikkojen kunnostamisesta.
Työ oli ihan mukavaa, mutta joskus tuntui, että juuri minä nuorimpana työntekijänä jouduin tekemään ne kaikkein likaisimmat ja raskaimmat hommat. Se harmitti toisinaan."
2. Työskentelin viime kesänä Viirijärven leirintäalueella. "En muuta tehnytkään kuin siivosin ja putsasin paikkoja. Työpäivä alkoi sillä, kun kiersin aamuisin mestari Matikaisen kanssa tyhjentämässä roska-astiat ja siivosin vessat. Matikainen sen kun naureskeli vieressä kun ensimmäisillä kerroilla hoipuin pahoinvoivana jätesäkkiä perässäni laahaten. ”Nuorena jaksaa tehdä raskaat hommat, mutta odotahan vaan, kun tulet tähän ikään!” hoki Matikainen nauruntyrskeensä lomassa ja köhisi tupakkayskäänsä. Harmitti ja suututti, mutta purin hammasta ja olin hiljaa."
Aihe on kertomuksen lähtökohta.
Harjoitus 1
Kirjoita nopeasti luettelo aiheista, joista sinä voisit kirjoittaa kertomuksen. Kirjaa muistiin kaikki aiheet, joita mieleesi tulee.
Esimerkiksi:
- viime kesän futisturnaus
- kun isä koeajoi uutta autoa
- örkki rakastuu
Kertoja kertoo tarinan. Kertoja on yleensä myös osa kertomusta.
Huomaa ,että kertoja ei välttämättä ole sama henkilö kuin kirjoittaja!
Kerronta voi olla lukijalle kaiken paljastavaa tai sitten sellaista, että kertoja jättää kerrontaansa aukkoja, jotka lukija saa täyttää omilla päätelmillään.
Harjoitus 2
- Kirjoita pieni kertomus jostain tehtävään 1. keksimästäsi aiheesta.
- Muista kertomuksen rakenne: alku, keskikohta ja loppu.
- Käytä kirjakieltä.
”Viime keskiviikkona isä lähti koeajamaan uutta Fordia. Autossa oli valtavasti erilaisia varusteita, joita isä ihasteli. Varsinkin jäähdytettävä hansikaslokero…”
Näkökulma
Kertomus kerrotaan aina jostakin tai jonkun näkökulmasta. Joskus tarinan näkökulmat vaihtelevat: sama asia voidaan kertoa niin leirintäalueen vastaavan hoitajan, matkailijan kuin kesäapulaisenkin näkökulmasta. Sama tapahtuma voi näyttää ihan toisenlaiselta, kun näkökulma vaihtuu.
a. Kirjoita tehtävän 2 kertomus uudestaan.
b. Vaihda näkökulmaa. Jos olet kertonut tarinasi ulkopuolisen
kertojan näkökulmasta, kerro se nyt sellaisen kertojan silmin
nähtynä, joka itse on mukana tapahtumissa(tai toisin päin).
c. Huomaa, että kertojan ei tarvitse välttämättä olla ihminen.
”Voi sitä tunnetta, kun sain istua tuliterän auton rattiin.
Vähän kyllä hirvitti, selviäisinkö koeajosta kunnialla….”
Henkilöitä voi kertomuksessa olla yksi tai useampi.
Yleensä tarinassa on päähenkilö ja sivuhenkilöitä.
Tarinan henkilöiden ei välttämättä tarvitse olla ihmisiä: kertomuksen aihe ratkaisee, ovatko henkilöt ihmisiä, eläimiä, koneita tai vaikkapa avaruusoliota.
Harjoitus 4
Esittele lyhyesti tarinasi päähenkilö ja yksi sivuhenkilö.
”Isä on 47-vuotias toimihenkilö, joka on töissä suuressa firmassa. Hänellä on jo vähän kaljua päälaella. Hän pelaa jalkapalloa ikämiehissä…”
Miljöö
Miljöö on kertomuksen tapahtumaympäristö. Miljöö vaikuttaa paljon kertomuksen henkilöihin, heidän toimintaansa, puhetapaansa, olemukseensa. Esimerkiksi 17-vuotias nuori on toisenlainen 1700-luvun Intiassa kuin 2000-luvun Suomessa.
Harjoitus 5
Kerro 3-5 virkkeellä, millainen kertomuksesi miljöö on.
”Valtava autohalli on täynnä upeita autoja, joiden maalipinta säihkyy loisteputkien valossa. Siellä täällä on muutama tekopalmu pehmentämässä tunnelmaa. Yhdessä nurkassa näkyy kahviautomaatti ja pari pöytää…”
Juoni
Juoni etenee yleensä järjestyksessä alku-keskikohta-loppu.
Hyvä juoni ei ole ennalta-arvattava, vaan siihen sisältyy aina yllätys käännekohdassa, jossa tapahtumien kulku muuttuu ratkaisevasti. Kertomuksessa voi olla useitakin käännekohtia.
Harjoitus 6
”Isä lähtee koeajamaan autoa. Hän ajaa varovaisesti. Alkaa sataa rankasti. Isä ei osaa käyttää uuden auton tuulilasinpyyhkimiä vaan menee ihan sekaisin kaikista nappuloista ja merkinnöistä…”
Kuvaus voi olla suoraa tai epäsuoraa.
1. Suorassa kuvauksessa kerrotaan selkeästi,
millainen esimerkiksi maisema on, mikä
vuodenaika on kyseessä tai minkä ikäinen
päähenkilö on.
"Oli varhainen kevät."
2. Epäsuorassa kuvauksessa asiat kerrotaan ”rivien välissä”.
"Jo muutaman viikon ajan mittari oli jäänyt plussan puolelle.
Räystäät tippuivat, aurinko lämmitti taloa ja mieltä."
Harjoitus 7
Kirjoita
a. suora kuvaus (1-3 virkettä) säästä jonakin hetkenä tarinassasi
b. epäsuora kuvaus (3-5 virkettä) samasta asiasta
” Eteen tuli yhtäkkiä kuin harmaa seinä, ja vettävaluvan tuulilasin läpi ei nähnyt yhtään mitään…”
Dialogi on henkilöiden välistä puhetta. Dialogiin kuuluvat puheenvuorot eli repliikit, jotka voidaan kirjoittaa joko lainausmerkkejä käyttäen tai dialogiviivoja käyttäen. Dialogi paljastaa yleensä paljon henkilöistä ja heidän välisistä suhteistaan.
Harjoitus 8
a. Kirjoita tarinasi päähenkilön ja jonkun sivuhenkilön välinen vuoropuhelu.
c. Käytä edelleenkin kirjakieltä
”Apua mistä saan tuulilasinpyyhkimet päälle?”
isä hermoili. ”Älä nyt hätäile, minä katson juuri ohjekirjasta”, rauhoittelin häntä. ”Hyvänen aika, ollaan kohta ojassa, etsi nyt nopeasti…”
Kertomuksen kieli valitaan aiheen ja ajateltujen lukijoiden mukaan. Hyvää yleiskieltä on helppo jokaisen lukea, slangilla ja murteella kirjoitetut tekstit ovat haasteellisempia. Mitä taitavampi kielenkäyttäjä kirjoittaja on, sitä nautinnollisempaa on kertomuksen lukeminen.
Harjoitus 9
”Voi pentele, mistä mä saan noi pyyhkimet sutimaan?”
faija hermoili. ”Ota iisisti hei, mä tsekkaan täst manuaalist”, koitin rauhotella faijaa.
Harjoitus 10
”Minusta ei olisi hyvä idea aloittaa lopusta ja kertoa, että isä ajoi auton pellolle…”
1. Aloitus
Hyvä aloitus herättää lukijan mielenkiinnon.
- Suoraan asiaan
Pääaihe tuodaan suoraan esille.
”Rullalautailu on suositumpaa kuin koskaan ennen. Amerikassa syntynyt `katujen laji`keksittiin jo 1950- luvulla, ensimmäiset lautailijat tulivat Suomeen 1970- luvulla. Nyt eletään vahvaa buumia: hauska ja haastava laji sopii liikunnallisille nuorille, jotka eivät halua harrastaa ohjatusti. Skeittaajaksi voi tulla vain itse kokeilemalla.”
Terhi Friman: Skeittaus on kaupunkikultturia.
Pirkka 6-7/2002. Artikkeli.
- Kuvaus
Usein ihmisen, ympäristön, esineen tai asian kuvaus, jonka avulla lukija voi päästä sisään aiheiseen.
” Kesäkuun aamu on kylmä ja kostea. Mehiläishaukka kyyhöttää heinikossa märkänä ja nälkäisenä, kiusanaan muutama punakylkirastas. Kiihkeästi varoittelevat rastaat tekevät kiukkuisia hyökkäyksiä, suhahtavat kerta toisensa jälkeen kömpelösti väistelevän haukan pään ylitse. Ne yrittävät häätää vihollista metsän laidassa olevien pesiensä luota, mutta
haukka vain juroo paikoillaan. Se on liian näännyksissä välittääkseen rastaiden syöksyistä.”
Heikki Willamo: Mehiläishaukka. Pirkka 6-7/2002. Artikkeli.
- Kysymys
Kiinnittää lukijan huomion ja johdattaa hänet ajattelemaan aihetta.
"Oletko jonkin roolisi vanki? Uuden lukuvuoden alku on oiva aika mullistaa
muiden käsitykset – ja olla oma itsensä."
Laura Honkasalo, Vaihda roolia.
Artikkeli. Demi 8/2005
Harjoituksia
1. Valitse mieleisesi aloitustapa ja kirjoita ensimmäinen kappale
(3-5 virkettä) aiheesta Kouluvuoteni
2. Mitä aloitustapaa yleensä käytät kirjoittaessasi tekstejä?
2. Lopettaminen
Tekstin lopetus ratkaisee, millainen mielikuva kirjoituksestasi lukijalle
jää. Teksti voi päättyä kehotukseen, varoitukseen tai vastauksen.
Lopussa voi olla lyhyt yhteenveto asioista, aiheeseen liittyvä lainaus tai
kysymys, jopa huudahdus. loppu voi viitata myös tulevaisuuteen.
Koskaan teksti ei kuitenkaan pääty esimerkiksi toteamukseen ”Loppu”
tai ”The End”. Tällaisilla lopetuksilla voi vesittää koko kirjoistuksen.
Asiatekstin on päätyttävä selkeästi. Kaunokirjallisissa teksteissä
loppu voi jäädä avoimeksi, jolloin lukija ei saa vastauksia kaikkiin
kertomuksen asioihin, vaan joutuu itse tekemään päätelmiä.
1. Keskustele parisi kanssa, millaisia eri lopetustapoja voisi käyttää aiheessa Kouluvuoteni
2. Valitse sopiva lopetustapa ja kirjoita viimeinen kappale Kouluvuoteni – aiheesta. Harjoituksessa ei haittaa, vaikka sinulla ei ole kuin aloituskappale tätä aikaisemmin kirjoitettuna. Voit miettiä, mitä mahdollisia asioita käsittelisit aloitus – ja lopetuskappaleen välillä.
Teemana kieli
Tämä tehtävä arvioidaan! KATSO ARVIOSANAKUVAUKSET TÄSTÄ!
Valitse yksi seuraavista aiheista:
- Tarvitaanko suomen kieltä?
- Viikko luku- ja kirjoitustaidottomana
- Kieli vaikuttaa – mutta miten?
- Suomalainen puhekulttuuri
- Voiko kielellä leikkiä?
- Lue alla oleva Jorma Eton runo Suomalainen. Kirjoita pohtiva teksti suomalaisille tyypillisistä piirteistä. Otsikoi itse.
Suomalainen
Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,
sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla
ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:
metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.
Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy,
tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy
kun toinen heittää kiukaalle vettä.
Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,
koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on suomalainen.
Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,
ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.
Jorma Etto, Ajastaikaa, 1964
