Yhteiskuntaoppi

TUKEA SOSIAALITURVASTA

 Ihmiset, jotka eivät itse tule toimeen, saavat apua Suomen sosiaaliturvasta. Periaate on, että ihmisiä pyritään auttamaan silloin, kun ihminen itse ei voi tilanteelleen mitään. Kuntien sosiaalitoimistot ja valtion sosiaaliturvalaitos eli Kela auttavat, kun ihmisillä menee huonosti. Ne antavat rahaa, neuvoja ja ohjaavat kuntoutuksiin. 

TEHTÄVÄ1.:
Selvitä Kansaneläkelaitoksen sivuilta tai yhteiskuntaopinkirjastasi
  1. Mitkä ovat Kelan tehtävät- KELAN SIVUILLE TÄSTÄ?
  2. Katso TÄSTÄ Mitä etuuksia Kela hoitaa? (Eli mitkä asiat kuuluvat perusturvaan)?
  3. Pelaa KELAN Älypää-peliä.
  4. Selvitä Kelan perhe-etuuksia käsitteleviltä sivuilta, mitä seuraavat perheen etuudet tarkoittavat, milloin niihin on oikeutettu ja mitä ehtoja niiden saamiseksi vaaditaan. 
    Etuus: Etuuden määrä* Ehdot etuuden saamiseksi
    a) äitiysavustus=

    b) äitiysraha=

    c) isyysraha=

    d) vanhempainraha=

    e) lapsilisä=

    f) kodinhoidon tuki=

SOSIAALIVAKUUTUKSET

Sosiaalivakuutusten avulla varmistetaan ihmisten perustoimeentulo (Katso selitys linkkstä.) silloin, kun ihminen ei pysty hankkimaan elantoaan. Yksi avustuksista on kunnan myöntämä toimeentulotuki ( Katso selitys.)

Sairasvakuutuksesta suomalaiset voivat saada rahaa sairaskuluihinsa. Se korvaa osan matkoista, hoitokuluista, lääkkeistä ja vuoden 1946 jälkeen syntyneiden ihmisten hammashoitokuluista. osa pitkäaikaisten sairauksien hoitoon tarvittavista lääkkeistä korvataan lähes kokonaan. Potilaan maksettavaksi jää pieni osa lääkkeen hinnasta.

työttömyyden takia menetettyä palkkaa korvataan päivärahalla. Sitä maksetaan 16-64-vuotiaille, jotka eivät sairauden vuoksi voi tehdä tavallista työtä. 

Työssä ja työmatkalla sattuneet tapaturmat ja ammattitaudit korvataan tapaturmavakuutuksesta. Se korvaa sairauden hoidosta aiheutuneita kuluja, kuntoutusta ja menetettyä palkkaa. 


Jokaisella moottoriajoneuvolla on oltava liikennevakuutus. Siitä korvataan onnettomuudessa sattuneet henkilövahingot ja syyttömän osapuolen omaisuusvahingot. 


Eläkejärjestelmä:
Vanhuuseläke muodostuu kahdesta osasta: kansaneläkkeestä ja ansioeläkkeestä.  Kansaneläke on peruseläkettä, ja sitä maksetaan saman verran kaikille 65 vuotta täyttäneille. kansaneläke antaa perustoimeentulon jonka maksaa Kela.
Ansioeläke maksetaan palkansaajille tavallaan jatkona palkalle. Sitä kutsutaan tavallisimmin työeläkkeeksi ja sen maksavat työeläkelaitokset.  
 
Suomessa työeläke lasketaan vuosiansioista. Vuoden 2005 alusta alkaen eläkettä on alkanut kertyä jo 18 vuotta täyttäneille. ( Sitä ennen ikäraja oli 23 vuotta.)
  • 18-52 vuotta täyttäneelle karttuu palkasta eläkettä 1,5 %/ vuosi. 
  • 53- 62 vuotta täyttäneelle eläkettä karttuu 1,9 % / vuosi 
  • yli 63 vuotta täyttäneelle 4,5 %/ vuosi 
63 ikävuoden jälkeistä kertymää kutsutaan superkertymäksi tai kannustinkarttumaksi.
Työeläke pienentää saadun kansaneläkkeen määrää. Kun työeläkkeen määrä ylittää tietyn rajan, kansaneläkettä ei makseta ollenkaan.


Opiskelusta eläkettä, armeijasta ei


Opiskelijalle karttuu työeläkettä. Ehtona on, että opinnot päättyvät tutkinnon suorittamiseen. Opinnot kerryttävät eläkettä enintään viiden vuoden ajan, vaikka opinnot yhteenlaskettuna kestävät kauemmin.
Eläkettä karttuu ikään kuin opiskelija saisi reilun 644 (v. 2010) euron kuukausipalkkaa.
Työnteko opintojen ohella kartuttaa työeläkettä ihan normaalisti. Opiskelija voi kartuttaa opiskeluvuosinaan eläkettä siis sekä opiskelusta että työskentelystä. Samoin omaa lastaan kotona hoitava opiskelija saa hyväkseen myös lastenhoitoajan eläkekarttuman.
Asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalvelun tai siviilipalvelun suorittaminen ei kartuta eläkettä.

Oman eläkkeen kertymistä voi seurata ja sitä varten saa eläkekertymäotteita mm. työeläke fi-palvelusta.  

Perhe-eläke on eläke, jota maksetaan henkilön kuoleman jälkeen hänen leskelleen ja lapsilleen. Sen tarkoitus on turvata omaisten toimeentulo edunjättäjän kuoleman jälkeen. Perhe-eläkkeen määrä voi vaihdella, koska sen tarkoitus on säilyttää perheen elintaso vainajan kuoltua. Perhe-eläke koostuu leskeneläkkeestä ja lapseneläkkeestä. Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaalle ja 18-20 vuotiaalle opiskelevalle lapsella. Perhe-eläkkeet ovat veronalaista tukea.
TEHTÄVÄ 2.: Mitä eroa on kansaneläkkeellä ja ansioeläkkeellä?


Työttömyysturva:
Työttömän täytyy ilmoittautua työnvoimatoimistoon. Hänen täytyy hakea kokoaika työtä ja olla valmis vastaanottamaan työtä. Työttömälle maksetaan työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. Päivärahaa tai tukea ei saa jos henkilö on alle 25-vuotias ja hänellä ei ole ammatillista tutkintoa. Nuoret pyritään ohjaamaan koulutukseen tai työharjoitteluun.  Juuri koulusta valmistuneet nuoret joutuvat odottamaan viisi kuukautta saadakseen tukea.

Työttömälle maksettaviin tukiin vaikuttavat hakijan ja hänen puolisonsa tulot (ei ansiopäivärahaan). Vuonna 2010 työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä on 25,63 e/pv . Tukea maksetaan 5 päivältä viikossa. Vanhempien luona asuva nuori voi saada enintään 50 % työmarkkinatuesta.

Työttömyysturvan peruspäivärahaa maksetaan  työttömälle, joka on ollut 10 kuukautta työssä ennen työttömäksi jäämistä. Peruspäivärahaa maksetaan 500 päivää ja sen jälkeen työmarkkinatukea. Jos työtön kuuluu ammattiliiton työttömyyskassaan ja hän on ollut töissä 10 kuukautta, maksetaan hänelle päivärahaa joka on noin puolet hänen palkasta.
 

TEHTÄVÄ 3.:
Selvitä Kelan työttömyyttä käsitteleviltä sivuilta
a) Mikä on työssäoloehto?
b) Mikä tarkoittaa omavastuuaika ja karenssi työttömyyspäivärahan kohdalla?
c) Mikä on (työttömyys) peruspäiväraha ja mitä ehtoja on sen saamiseksi?
d) Mikä on ansiopäiväraha (=ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha) ja mitä ehtoja on sen saamiseksi? 

Toimeentulotuki:
Toimeentulotuki auttaa tulemaan toimeen, kun muut tuet ja omat tulot eivät riitä. Toimeentulotukea haetaan oman kunnan sosiaalitoimistosta. Tuen määrään vaikuttavat perheen koko ja lasten ikä sekä perheen tulot ja varallisuus. Eniten toimeentulotukea hakevat yksinäiset miehet, yksinhuoltajat ja eläkeläiset. Toimeentulotukea voivat saada myös opiskelijat. 
TEHTÄVÄ 3.: 

Selvitä Valtioneuvoston toimeentulotukioppaan avulla
a) Kenellä on oikeus toimeentulotukeen?
b) Kuka määrää toimeentulotuen myöntämisen?  
c) Miksi opiskelija ei yleensä saa toimeentulotukea kuin poikkeustapauksissa?


KIIREISEMILLE KERTAUS SOSIAALITURVA OSUUDESTA: 

Pääset TÄSTÄ linkistä ristikkoon. Voit täyttää sen yksin tai yhdessä parin kanssa. Kun olette täyttäneet ristikon, näyttäkää se opettajalle.


 Keskiviikko 25.11.2010
Ota kirja esiin! Nyt kerrataan kappaleet 1.-2..
Pääset TÄSTÄ linkistä ristikkoon. Voit täyttää sen yksin tai yhdessä parin kanssa. Kun olette täyttäneet ristikon, näyttäkää se opettajalle.

OMAN PERHEEN PERUSTAMINEN

Yleisin perhemuoto suomessa on ydinperhe, joka koostuu vanhemmista ja tai heidän lapsistaan.
kaikissa perheissä ei ole molempia vanhempia, sillä toinen vanhemmista on voinut kuolla tai vanhemmat ovat eronneet. Tällaista perhettä kutsutaan yksihuoltajaperheeksi.
Perhe voi olla myös lapseton avio- tai avopuolisoista eli kahdesta yhdessä elävästä aikuisesta.
Uusioperheeksi kutsutaan perhettä jossa toisella tai molemmilla vanhemmilla on lapsia edellisestä liitosta, ja heillä voi olla myös yhteisiä lapsia.

Sateenkaariperheellä tarkoitetaan sellaista lapsiperhettä, joka ei muodostu heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille. Näitä ovat esimerkiksi nais- tai miesparin perheet tai ei-heteroseksuaalisen yksinhuoltajan perheet tai perheet, joissa on enemmän kuin kaksi vanhempaa

Yksistään asuvia ihmisiä kutsutaan nykyisin sinkuiksi. Sinkkua ei katsota perheeksi.

VIHKOTEHTÄVÄ 1.:  Mikä sinun mielestäsi on perheen tärkein tehtävä yhteiskunnassa?
 
Ennen perheen perustamista eli parisuhteen solmimista ihmiset yleensä seurustelevat kumppaninsa kanssa. Seurustellun aloittamiselle ei ole ikärajaa. Mikäli aikoo harrastaa seksiä on kuitenkin huomattava, että rikoslain mukaan alle 16-vuotiaan kanssa harjoitettu seksi on siveellisyysrikos.



























Avioliiton esteet:
  • alle 18-vuoden ikä
  • lähisukulaisuus (serkukset voivat mennä avioliittoon keskenään)
  • voimassa oleva avioliitto
  • holhouksenalaisuus
Jos toinen tai molemmat puolisot ovat alaikäisiä, voivat he  hakea erityislupaa oikeusministeriöstä.

VIHKOTEHTÄVÄ 3.:  Arto Kurri ja Miia Heilimo aikoivat mennä naimisiin. Heidän pitää miettiä, mitä sukunimeä alkavat käyttää. Kirjoita vihkoosi kaikki mahdolliset sukunimivaihtoehdot. Katso mallia tekstikirja sivulta 19.
 
Puolisoiden oikeudet ja velvollisuudet avioliitossa:


  • avioliittolain mukaan puolisot ovat yhdenvertaisia


  • puolisoiden tulee keskenään osoittaa keskinäistä luottamusta ja yhteisesti toimia perheen hyväksi
  • kummallakin puolisolla on oikeus itse päättää mm. osallistumisestaan ansiotyöhön
Puolisoiden elatusvelvollisuus avioliiton aikana
  • kummankin puolison tulee kykyjensä mukaan  ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen
  • tarvittaessa voidaan myös avioliiton aikana vahvistaa, että toisen puolisoista maksettava toiselle elatusapua. Näin jos toisella puolisoisista ei suostu puolisonsa esim. varattoman elatukseen tai ottamaan osaa perheen yhteiseen talouteen . 
Avioliiton purkaminen:

Avioeroon ei tarvitse erityistä syytä, eikä syyllistä myöskään haeta.
Kumpikin puoliso saa halutessaan hakea eroa yksipuolisesti eli yksin. 
Eroa voi hakea myös yhdessä. 


Avioeromenettelyn vaiheet:
Vaihe 1.: 
  • jätetään käräjäoikeudelle avioerohakemus
  • kun käräjäoikeus on käsitellyt asian alkaa kuuden kuukauden mittainen harkinta-aika
  • harkinta-aikana on oikeus avioliiton sovitteluun 
  • mikäli puolisot eivät pääse sopuun tulee harkinta-ajan jälkeen hakea lopullista avioeroa (seuraavan kuuden kuukauden kuluessa)
Vaihe 2. :
  • käräjäoikeudelle tehdään toinen hakemus 
  • jos hakemusta ei tehdä avioero raukeaa 
Liiton purkauduttua on molemmilla oikeus  puolikkaaseen puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta, jos avioehtosopimuksessa ei ole toisin määrätty.

Kumpikin saa pitää oman omaisuutensa. Omaisuuden jakamista säätelee avioliittolaki. Omaisuutta jakaessa huomioidaan siis kummankin puolison omaisuus ja velat, jotka puolisot ovat hankkineet ennen avioerohakemuksen vireillepanoa. 

 Avioehtosopimus: Puolisot voivat joko ennen avioliiton solmimista tai avioliiton aikana tehdä avioehtosopimuksen. Avioehtosopimuksessa puolisot voivat sopia, miten puolisoiden omaisuus jaetaan jos heille tulee avioero.
Avoliiton purkamiseen ei tarvita oikeuden vahvistamista.
Avopuolisoiden omaisuuden jaon lähtökohtana on, että kumpikin pitää oman omaisuutensa. Omaisuuden tasajakoa ei siten tapahdu. Jos osapuolilla on yhteistä omaisuutta, kummallakin on oikeus siihen osuuteen, jonka hän siitä omistaa. Osuudet ovat yhtä suuret, jollei voida osoittaa, että toisin on sovittu.

VIHKOTEHTÄVÄ 4.: Vaimo omistaa 70.000 euron arvoisen urheiluauton ja 200 000 euron arvoisen yrityksen. Miehellä ei ole omaa henkilökohtaista omaisuutta. pariskunta omistaa yhteisesti 250 000 euron omakotitalon ja 30 000 euron auton. Laske miten omaisuus jaetaan
a) avioerossa?  
b) avoliiton purkautuessa?